And where we go is where I wanna be.

Nyt näyttää siltä että toi Noora ei oo saanu aikaseks kirjotettua tänne, eikä mullakaan oikein aikaa oo löytynyt. Mutta tässä sitä kuitenki ollaan pitkästä aikaa:)

Enhän mä nyt muuten tänne mitään kirjotteleen ois välttämättä tullut,
mutta ajattelin että pakko joskus tääkin aikaseks saada.

Hömhöm mistäköhän kertoisin
Hiihtoloma meni tosi nopeesti, chillhousessa ja muualla. Hiihtoloman jälkeen asiat alkokin sitten muuttuun vähän enempi kun yleensä. Mutta mä oon onnellinen ja elän hetkessä, vaikka tottakai sitä kesää tässä ootteelen aika innokkaasti!
Mulla on jo kesäks suunnitelmiakin vähän jotka toivon mukaan onnistuu:)
En vaan jaksais odottaa että tosta lumesta pääsis eroon! Mutta sitä tuntuu välillä tulevan vaa lisää ja lisää.. Oon liian kärsimätön tämmöseen touhuun :(

Olin myös yhessä vaiheessa aika paljon ajelemassa, ympäri Tamperetta ja Pälkäneelläkin tuli käytyä ja Ylöjärven suunnalla myös:) Nyt oon sitten vähän rauhottunu sen ajelemisen kanssa, ihan hyvä vaan etten joka yö oo jossain hihhuloimassa. Oli meinaa vähän vaikee herätä kouluun aina välillä. Ei sillä että mun koulun käynti ois jotenkin parantunu sen jälkeen kun oon alkanu tuleen vähän aikasemmin kotiin, ei tästä tunnu tulevan siltikään mitään kun nytkin istun kotona.. :d
Kai sitä täytyy ryhdistäytyy vähän kun ei tätä koulua enää kauaa jäljellä oo ennen kesälomaa. Toivon mukaan vaan nyt pääsisin ykköseltä läpi!

Mun pikkuveljeni joutu nyt pari päivää sitten lähteen perhekotiin, Kotaharjuun. Se on jossain siel Kangasalan suunnalla. Tottakai se veti pienet raivarit ja lähtö oli tosi vaikeeta, mutta lopulta se lähti ihan ilman että joku ois retuuttanu sen autoon tai muuta. Vietiin äiten kanssa sen kamoi sinne perässä ja nähtiin samalla sitä paikkaa vähäsen. (Äite siel oli jo ennenki käyny)
Ei se mikään lukaali oo, mutta ihan kivan näkönen rakennus. Mä vaan nyt toivon, että mun veli viihtyy sielä. Ekana päivänä se ei ollu kuulemma lähteny huoneestaan ollenkaan, mutta nyt eilen se oli saanu jo jonkun kaverin jne. :) Eli kyllä se siellä pärjää ja näänhän mä sitä melkein aina kun jaksan lähtee äiten mukaan sinne. Ja toki niitä kotilomiaki on välillä.

Ei mulla oikein muuta kerrottavaa oo, tai no on mutta en jaksa kirjotella ihan hirveesti.

Pää pointti koko postauksessa oli päivittely ja se, että oon oikeestaan onnellinen nykyään
vaikka kaikenlaisia pikku ongelmia onkin!
Varmasti niitä ongelmia tulee vielä enemmän tai vähemmän, mutta mä aijon selvitä niistä niinkun kaikesta muustakin!

"All I want now is to be with you
Cause you know I've been everywhere else 
I'll be by your side, when all hope has died
I will still be around, I'm still on your side
When everything's wrong, I will still be around
By your side"

Kirjottelen tännekin taas kun kerkee, ja parisen päivää sitten kirjotinki
jo omaan blogiini parin viikon tauon jälkeen.
Sen voi käydä lukaseen tosta linkistä: http://katariina-wwwrollercoastercom.blogspot.fi/


"You are the strength that keeps me walking
You are the hope that keeps me trusting
You're all i want, you're all i need
You're everything
Would you tell me how could it be any better than this"

Eilen oli viimiset bilispelit ennen finaalipelejä ja mun pelit meni tosi hyvin!
Finaalipelit ois sitten 7.4, sen jälkeen saa nähdä loppuuko mun
biljardinpeluut kokonaan vai jatkanko ens kaudella.
Tänään ois luvassa vaan jotain perus meininkiä duossa tai Iidalla jos sinne asti jaksan kävellä poikkeen:) Sen näkee sitte myöhemmin mihin tie vie.

Ei mulla muuta.
Sara kiittää ja kuittaa pitkästä aikaa!
Bye:)

-Sara

Sometimes all you have to say is "Fuck it" and just live.

"vaikeaa selittää ja ymmärtää

miten toisesta aina jälki jää
mene vaan, mene vaan"

heimoi c:
tässä nyt on ollu vähän tämmöstä taukoo mun kirjottelussani, siitä pahoittelut.
oon ollut sunnuntaista asti kipeenä kotona, tänään sitten sain perseeni vihdoin hilattua uloskin.
mulla on nyt jääny sitten pari koetta väliin tän sairastelun takia, eikä oo hirveen hyvä fiilis sen suhteen. joudun muutenkin jo meneen hiihtolomalla kouluun tekeen matikan projektityötä ja matikankoetta, fysiikan projektityö on tekemättä ja pitäis käydä koulun kirjastossa uusiin fysiikankirjan laina.
eli koulu ei mee oikein putkeen, ja todennäkösesti en oo huomennakaan menossa sillä mua ei vois vähempääkään kiinnostaa. joo tiedän "ajattele tulevaisuuttas" yms. mua ei nyt vaan sattumoisin huvita koska on ollut sen verran paska ilta, tietyistä syistä.
onneks Ira ja Noora sai mut piristyyn ees vähän. sitä mä todellaki tarvitsin.

oon odottanut tätä viikonloppua viime perjantaista asti semmosella innolla että ei mitään rajaa.
ja nyt jos kaikki kaatuuki vaa niskaa eikä onnistu niin oon hyvin pettyny. ehkäpä ei ois taaskaa pitäny odottaa näi paljoo.
no mutta tehty mikä tehty.
tossa alhaalla sitten biisiä minkä kirjotin joskus viime joulukuussa eli kaks kuukautta sitten. löysin gallerian blogista ja se aikalailla sopii tähän nykytilanteeseenkin.

ensinäkemällä sait mun sydämen jo sykkiin
lensin maailman ympäri ku mut ois laitettu tykkiin
yritin ensin unohtaa, mut halusin vaan pitää kii
asiaa kai paransi et en nähnyt sua viikkoihin
mut sit sä palasit ja sua alko näkyyn enemmän
mitä vähemmän sua näin, unohdin paljon enemmän
mutta susta tuli osa meidän porukkaa, paskaa tuurii
ja teki mieli usein soittaa mut et ois vastannu luuriis
kumminkaan, mä vaan odotin et teet aloitteen
ja siinä samassa löysin itselleni tavoitteen
saada sut ymmärtämään että mä oon tässä
oon tässä nyt enkä toises elämässä
sä tajusit sen aikanaan ja teit jo oman valintas
mitä mä oon valittaan, sun elämä, sun tarinas
mutta miks valehtelit mulle? en tajuu sitä vieläkään
edessä on niin pimeetä ettei näy ees tietäkään
hienoo et oot onnellinen, mut haluisin olla sitä kanssa
enkä kenen tahansa kaa vaan ainoostaan sun kanssas
tää on vaikeeta, vaikeeta sanoo et ymmärtäisin sua
kyllähän mä jotenkin, niin se menee ettet vaan huoli mua
en voi sille mitään etten ole sulle tarpeeksi
enkä siitä voi pyytää sulta koskaan anteeksi
oon vaan kyllästyny rustaan paperille tunteista
koska ei se auta mitään, sä oot suurin mun murheista
mä myöhästyin junasta, juutuin asemalle kaipuun
enkä voi muuta kun tähän kohtaloon taipuu

siivosin viime yönä huoneeni ja siihen meni tosiaankin melkein kolme tuntia! oli meinaan semmonen kaatopaikka että siinä meni hetki saada tää huone kuntoon, mutta nyt on huone siisti ja toivon mukaan pysyykin semmosena kauemmin kun pari päivää:)
siinä viime yönä siivoillessani, löysin kaiken maailman vanhoja lappusia ja muita. tuli niistä mieleen tosi paljon kaikkia muistoja ja ikävä joitain asioita menneisyydestä. ehkä hauskinta lukemista oli mun, Emman, Julian ja Roosan lappuset mitä tunneilla oltiin joskus ylä-asteella kirjoteltu.
vaikka ne olikin vaan jotain lappuja missä on jauhettu kaikkee aikalailla turhaa, en siltikään voinu heittää niitä pois.

nyt parina viime päivänä ku oon ollu kotona kipeenä, Tommi ja Vili on tullu morjestaan mua ja pitään seuraa. tänään ilmesty aamulla tuo Emmakin meille ennenkun Tommi ja Vili kerkes tuleen:) oli tosi kiva että ne oli täällä. katottiin pari leffaa, kuunneltiin musiikkia, juoruttiin ja sen semmosta. mun ei alunperin pitäny tänään mennä ees ulos vielä, mutta lopulta päätin että meen.
huomenna en oikee tiedä meenkö. ei ois fiilistä sinänsä, mutta toisaalta taas oiskin.
sen näkee sitte huomenna.

nyt mä koitan keksii jotain kehittävää tekemistä.
vähän tuntuu siltä että biisiä tulee kun sanoja pyörii päässä sen verran.
perjantaita odotellessa!

-Sara

If I die, don't cry, look at the sky and say goodbye!

Sain just oman blogini postauksen valmiiks ja sinne pääsee tästä:
http://thisismeandmylifeblog.blogspot.fi/  <--käykää kurkkaas (:

Mut nii vaikka mulla ei ookkaan mitään tiettyä asiaa tms. mistä tänne nyt sit kirjottaisin niin tulin purkaan tylsyyttä.

En ymmärrä! Oon kirjottanu tänne jo monta postausta ja odotellu et saraki löytäis tiensä tänne ja kirjottais jotain. Ekoina päivinä se oli kokoajan kirjottamassa tänne ja käski mun kirjottaa tänne oman postaukseni että se pääsis tänne kirjottaa. Pitäs varmaa hoputella saraa ettei se vaan unohda tätä.

Eilen oltiin autoilemassa mun veljen ja Ronin kanssa, kyllä se päivä loppujen lopuks olikin kiva ja hauska. Siihen vaan näköjää tarvii just sen oikeen porukan ja just ne oikeet ihmiset että piristy (:

Olin ihan masis ko lähin jo joskus 3 aikaa pihalle mentiin saran kanssa heseen syömää ja luulin etten sais rahaa niin en ees kysyny iskältä. Hesen jälkeen päätettii et lähettäis busseilla raidaan johki ja päädyttii et lähettäis atalaan, kyllä me venattiin bussia puoltuntia jäätävässä tuulessa. Se puol tuntii riitti sielä pihalla seisomista niin päätettiin ettei se bussi koskaan tule nii lähettii käveleen duolle. Istuttiin ehkä säkällä 2 tuntia duossa kun alko vituttaa ja lähettii himaa.
Lähin äiten ja iskän kanssa kauppaa nii tottakai mää sielä kaupassa saan iskältä 20e, rupes vituttaa ettei se voinu antaa sitä aikasemmi, no ei voi mitää. Sovittiin saran kanssa et hankitaan joku kuskis (okei ei harkittu ketään muuta ko mun veljee :D). Mut nii joskus 8 vai 9 aikaa päästiin lähtee. Haettii Laurin kanssa Roni ja Sara, saran parkkikselta ja lähettii kiertelee. Oli huisin hauskaa, hyvää musiikkia, läppä lensi ja naurettii. Kotona oltii vähä enne 2.

Nyt venaan et toi pulsu tulis mummoltaa tänne ja et jaksan raahautua valintatalolle seiskoskelee senkans (:

-Honksu

love is just a word, but you bring it definition..

Heräsin  noin 10 minuuttia sitte ja on vähä sekava olo joten älkää ihmetelkö jos tulee sekavaa tekstiä.

Koko eilisen päivän mulla on armo vitutus koska kaikki oli jossain muualla juomassa ja pitämässä hauskaa kun mää olin himassa.
Eniten vituttaa se että nyt koko tän päivän mä saan kuunnella kuinka hauskaa eilen on ollu, mulla on liian isot kiinnostus kiikarit tähä hommaa....

Okei joo oli mullakin ihan kivaa, oli rentoo ja katoin koneelta kaiken maailman sarjoja.
Alotin kattoon Skinssiä ihan alusta, ekan tuokkarin katoin jo ja kakkosen jätin väliin joten katon tällä hetkellä 3 tuotantokautta. Kaiken ton välissä olin välillä laurin ja artun kanssa heittämässä läppää ja puhumassa paskaa. Sitten myös tylsyyttä aina välillä purkasin siihe että siivosin ja vaihdoin järjestystä mikä on pitäny tehä jo tosi kaua mut en vaa oo koskaan jaksanu(oon tosi laiska jos sille päälle satun :D)

Mä en sais kattoo tatuoinneista kuvia tai mitää sarjoja koska mulla on järkyttävä tatuointikuume ja mun on pakko saada tatuointi. Mulla ei oo yhtäkää tatuointia mut silti mä haluan kokoaika jonkun, mulla on liikaa ideoita minkälaisen ottaisin mut ei oo tekijää :/

¨



Mulla on ongelma mun hiustenvärin kanssa. Haluan semmoset kirkkaan punaset hiukset mutta kun sä oot laittanu sen värin päähä ja pessy sen pois se on sen päivän hieno kun seuraavana päivän meet suihkuu niin se haalistuu puolella pois!!! Mikä vittu siinä on et se ei voi pysyä ees 2 viikkoo hyvänä!
Ennen kesää kokeilen sitä että laitan shokki värillä punasen eka sit kun se haalistuu niin laitan uudestaa ton normi punase mitä muutenkin käytän jos se sillä sit kirkkaantuis entiiä katotaa sitä sitte.

-Honksu.

Work it harder. Make it better. Do it faster. Makes us stronger.

Naureskelin tänään kun katoin tosi,tosi vanhoja kuvia ja tajusin et oon muuttunu tosi paljon 4 vuoden aikana, omasta mielestä parempaan suuntaan. Tyylikin on muuttunu. Asenne elämää kohtaa on muuttunu, mietin kaiken erillailla yleensä positiivisesti. En jaksa ottaa paineita juurikaan mistään, mennään sillä mitä annetaa.

Musta se on aina yhtä hauskaa ko mulla ja saralla on samaan aikaa armoton vitutus me haukutaa koko maapallo pystyy, potkitaa maata ja puhutaa kovaa äänee. Me tehää aina kaksistee noi mutta kun tulee joku tuttu vastaa ollaan ko meitä ei koskaa vituttais ollaan ilosia ja naureskellaa.
Tänään oli tälläne tilanne, ei sillon naurattanu, ei yhtää mut nyt naurattaa ja osaan kuvitella mitä kaikki aattelee jokka näkee meijät iha raivona.

Aina on parempi et osaa nauraa ittellee ja mokillee eikä nolostua tai häpeillä itteensä. Ite nauran aina jos teen jotain vitun idioottimaista.

-Honksu

Mulla on ikävä, mietin sua joka päivä vaikken sitä kerrokaan. Mitä turhaan itsestään selvii asioit ain kertomaan.

Tässä pitkästä aikaa kirjotellessa.
En oo oikein jaksanu kirjottaa tänne tai edes tienny mitä kirjottaisin, mun pää on täysin pyörällä kaikesta. Ihan hyvin mulla menee muuten, mutta vähän paineita koulusta ja tässä parin päivän sisään oon ajatellut jonkin verran iskää. Enemmän kun yleensä. Se tuntuu niin väärältä, että se ei enää oo täällä. Vaikkakin se teki itse päätöksensä elämässään, silti se on niin epäreilua, että niin kävi. En koskaan haluais kenenkään kokevan sitä tunnetta, kun menettää oman läheisensä. En tullu aina iskän kanssa hirmu hyvin toimeen, riideltiin usein, mutta mä kuitenkin rakastin, rakastan sitä. En vaan koskaan sanonu sitä tarpeeks usein, vai sanoinkohan sitä edes koskaan?
Nyt tässä lähiaikoina oon kuullut kuinka mun ystävän isä kuoli ja kaverin kaverin isäkin. Tänään tuli vaan hirvee olo siitä kaikesta. Aloin miettiin mitä asioita oisin voinu tehdä toisin, mitä olisin voinu sanoo riitelyn sijaan. Ja jos mä saisin yhden toiveen joka toteutuis, oli se mikä vaan, niin en toivois rahaa, kestävää parisuhdetta, asuntoo, en koulumenestystä.. En mitään noista, vaan toivoisin että saisin iskän vielä takas. Mutta sitä on turha toivoo, koska se ei koskaan tuu toteutuun.

Niin monet asiat jäi tekemättä ja sanomatta, niin monet päivät ja reissut tuli pilattua riitelyn takia.
Tiedän, että pystyn puhuun koko asiasta aika helposti, mutta vaikka sanonki että oon sulattanu jo sen asian ettei iskää enää oo muutaku muistoissa, niin enhän mä taida oikeesti olla sulattanut sitä vielä vähän päälle neljänkään vuoden jälkeen kokonaan.

Mutta vaikken oo sulattanut koko asiaa, niin mä tiedän että vielä joku päivä niin käy. Että pystyn sulattaan koko asian, mutten koskaan hyväksymään sitä.

Mulla vaan on niin tajuton ikävä iskää.

Sillä oli aika samankaltanen huumorintaju kun mulla, äite aina sanoo että oon luonteelta ku ilmetty isäni. Samanlainen jääräpää.
Muistan kuinka käytiin iskän ja mun pikkuveljen kanssa aina Puuhamaassa kesäsin ja Mustavuorella juomassa kaakaoo ennen talven tuloo. Muistan kuinka iskä opetti mua ajaan autoo, hakkaan puita, ampuun kiväärillä ja oleen tyttö joka osaa puolustaa itseään sanoilla ja teoilla tarpeen tullen.
Muistan iskän äänen, joka enää vaan kaikuu pään sisällä kun yritän kuvitella iskän puhuvan. Muistan sen pömppömahan jota käytin pienempänä rumpuna.. Ja sen hymyn, ilkikurisen hymyn. Aina pilke silmäkulmassa kun iskä päätti pilailla taas. Muistan paljon asioita, mutta ne on vaan muistoja jotka unohtuu sitä enemmän mitä enemmän aikaa kuluu.
Mulla on niin ikävä sitä kaikkee. Koko ihmistä ja niitä päiviä mitä yhessä vietettiin.

Timo Tapani Salmi
16.6.1971 - 3.12.2008

Tiedän että olin tyhmä kun suutuin taas, kaikki ne sanat vaan tunki mun suusta ulos. Mutten mä niitä tarkottanut. En vaan koskaan saanu korjata mun sanoja, pyytää anteeks ja kertoo kuinka paljon rakastan. Ja tietty, mulla oli 12 vuotta aikaa osottaa isälle, että välitän siitä ja arvostan sitä semmosena kun se olikin, mutten koskaan tehny sitä, ainakaan kunnolla. Ja se että mun viimeset sanat sille oli niin julmat, kylmät ja vihaset... Mä en pysty unohtaan sitä, en pysty antaan anteeks itelleni etten vaivautunu soittaan ja pyytään anteeks. Vaikka kuinka mulle sanotaan, että iskä varmasti tiesi mun rakastavan sitä ja blaablaa. Ehkäpä se tiesikin, mutta entä jos ei? Kukaan ei voi tietää.

"Mä vihaan sua, painu vittuun mun elämästä!" 
"Mä rakastan sua ja toivon että muistat sen aina, kävi miten kävi."
Kumpa voisinkin vaihtaa sanomani viimeset sanat toisiin.

Tän kaiken jälkeen aloin uskoon sanontaan, "Kaiken arvon tajuaa vasta kun sen menettää."
Mä tiesin kyllä aina rakastavani iskää, mutta mä en vaan koskaan näyttäny sitä. Enkä aina tainnu myöntää sitä edes itelleni.

Ajattelin ensin etten puhuis koko asiasta, koska mä toisaalta en vaan halua. Mutta toisaalta tiedän, että mun on pakko avautua jossain tai jotenkin, mun vaan täytyy. Tästä piti tulla ilonen postaus, mutta mä en nyt vaan jaksa edes yrittää alkaa väsään sellasta.
Teen sen vaikka huomenna, tai ylihuomenna, tai ens viikolla. Kuitenkin, mä teen sen vielä tässä jossain piakkoin, että kerron muitakin kuulumisia.
Nyt vaan ei innosta.
Mä haluan vaan röökille ja nukkuun, mä en jaksa edes alottaa fysiikan projektityötä minkä pitäis olla ylihuomenna valmis ja palautettuna koululle.. Suoraan sanottuna ei vittuakaan kiinnosta.

Jotkut varmaan ajattelee, että mun iskä varmasti haluais mun olevan onnellinen, eikä niin että vaan mietin sen perään ja tällee. Oon tietty itekin sitä mieltä, eikä tää postaus tarkota ettenkö ois jo huomenna naama virneessä tuola jossain, mulla vaan ei oo tän hetkinen fiilis niin upee.
Kuulemma jokaine asia tapahtuu syystä, olis tosi kiva tietää miks näin sitte piti käydä.

Okei joo mää painun nyt suoraan nukkuun. Ei tästä tuu mitään.

-Sara

your not gonna see me falling...

Miks muistella menneitä, menneitä jotka kaduttaa, menneitä jotka itkettää tai menneitä jotka satuttaa?
Mä oon tehnyt monta kertaa vääri, jotkut niistä kaduttaa mutta jotkut ei ja se kaikki paska on loppujenlopuks vaan muisto menneisyydessä.

 

 

 

Mua vituttaa istuu himassa tekemättä mitään, olisin mielellää koulussa hankkimassa koulutusta johki ammattii mutta mää keskeytin sen koulun koska mua ahdisti se paikka ja nyt kun oon kotona istunu tajusin ettei se oo se ala mitä haluan. Mulla oli mahdollisuus mennä takas tolle alalle mutta kun tiesin että jos mulla ei oo minkään näköstä motivaatioo tota alaa kohtaa nii mite ihmeessä mää voisin olla siellä 3 vuotta ja mennä alalle joka ei kiinnosta yhtään.

Haluan niin pahasti töihin mut kaikki paikat mihin oon hakenu joko mulle ei oo vastattu tai sitten on ollu se että alaikäsiä ei oteta sinne töihin.

 

 

-Honksu





Sometimes you miss the memories not the person..

Moro Pulsut!

Tulin tekeen vaan pikasen postauksen kun tässä venailen Saran kanssa iskää kaupasta että sais rahaa ja pääsis lähtee kaupunkii moikkaa veikkaa ja yhtä toista kyrpää (:

Tänään tosiaan on siis suunnitelmana lähtee käymää tuola kaupungissa jee ihkuu!
Sen jälkee hope so vähä huikkaa ja ajelemista.
Saa nähä mitä tästä päivästä tulee tai tuleeko mitää, will see (;

Oon kokopäivän joko kuunnellu musiikkia tai kattonu Geordie Shoree. Tylsä elämä ei voi mitää.

-Honksu.

Why do we always want what we can't have?

Jepjoo, mun oli tarkotus laittaa tänne kuvia mitä tuli eilen otettua, mutta karu totuus on etten mä oo kerennyt lisään niitä edes vielä koneelle, kun lähdettiin vielä yöllä ajeleen kavereitten kans. Yllä oleva kuva ei liity mihinkään mitenkään, kuva on viime kesän laivareissulta. (Oli muuten aika sairas reissu kun näin jälkeen päin miettii, mutta hyvässä seurassa tottakai!) Kuitenkin, kun en noita kuvia nyt jaksa koneelle alkaan lisäileen tälläi aamuyöstä, niin ajattelin tulla kertoon ihan vaan yleisesti ottaen mun kuulumisistani:)

Ihme sinänsä, mulla on mennyt viime päivinä aikalailla putkeen kaikki. Lukuunottamatta korvatulehdusta tietty. Eilen pääsin pitkästä aikaa kunnolla ulos! Vaikka se olikin sitä ainasta duossa istumista, niin mulla oli kieltämättä ihan kiva päivä.
Tein tossa äskön mun omaan blogiin piiiiiiiiiitkän kuvapostauksen, oli semmonen kuvasekasorto, että meni hetki kaivella ne kaikki kuvat täältä koneen uumenista. Mutta se urakka on nyt ohi ja tässä on urakka numero kakkonen.

Kirjotin tossa illalla duolta kotio kävellessä vähän jonkinlaista biisin alkua, ja sitten jatkoin sitä vielä vähän kun pääsin kotii. Yleensä laitan kaikenlaiset tämmöset mun omaan blogiin, mutta tän mä nyt ajattelin laittaa tänne. Ja jos sitä alkais vaikka tännekin sitten jatkossa laittaan noita omia riimejä, eikä aina vaan omaan blogiin.

jos totta puhutaan mä olin epävarma
pelkäsin et tuntees ois vaan yks iso harha
lopulta mä tajusin et tahdon olla vaan sun kanssasi
mut sä lähdit ja nous taas eteeni suojapanssari
mä päätin antaa tunteiden määrätä ja johtaa
mut se veikin mut kokoaika lähemmäksi pohjaa
mä olin kusipää ja sä valehtelit päi naamaa
eikä kumpikaa täst mitää aplodei tuu saamaa
oon vihanen itelleni et päästin sut nii lähelle
oisko pitäny vaan kääntyy sanoen "puhu kädelle"
kumpaa parempi katuu, et yritti vai jätti yrittämättä?
no mä ainakin yritin ja lopult jäin yksin ymmärtämättä
et mikä meni pieleen, miks nimes tarttu mun kieleen
hymys jäi mieleen mut et oo palaamas mun viereen
en ymmärrä antaa olla, tää täytyy rautalangast vääntää
välitän sust paljon mutten osaa sitä oikein ääntää
sanat takertuu kurkkuun ja taas mä oon hiljaa
joitain ihmisii voi lukee niinku lasten sanakirjaa
mut sä et kuulu niihin, sust ei vaan ota selkoo
ja sen takia mulla kai olikin ain syytä pelkoon
mä hymyilen jotta sä et huomais et mua sattuu
isä tyttärelleen sai kovan ulkokuoren muovattuu
sulla on parempi nyt kun mun kanssa olis koskaan
sä oot nyt onnellinen enkä siitä aijo kostaa
silti, kato hetki tätä faktoil peitettyy kalvoo
kalvoo joka ei ees kerro mun tunteista paljoo
mieti hetki ja paina punasta jos multa tulee soitto
meinaa sun nykynen muijas on ku lottovoitto

minkä mä voin sille ettet sä välittäny tarpeeks
mä oon mää enkä siitä aijo sulta pyytää anteeks
joten kaiketi turha tätä enää vatvoo
toivotan sulle vaan helvetin hyvää jatkoo..

 Joo'o. Siinä vähän tunteenpurkausta. Mulla on asiat hyvin ja mä oon kunnossa, mutta jos totta puhutaan niin mä en oo onnellinen. Joskus oikeesti mietin miten kaikki ois nyt jos asiat ois menny eritavalla. Tiedän että se on turhaa, miettiä tolla asenteella asioita, mutta mä nyt satun vaan tekeen niin aina välillä.
Mutta kiitos väsymyksen joka just äsken päätti yllättää mut, on parempi vaan mennä nyt nukkuun ja yrittää unohtaa tää kaikki ees hetkeks. Ei se oo helppoo, mutta mä oon selvinny pahemmastakin. Miks sitten jään jumittaan tämmösen jutun takia paikoilleni? Paha mennä lottoon, mutta ehkä kaikki selvenee ajallaan.

Mulla ois tiedossa mahdollisimman aikasin herätys, vaikkei koulua ookkaan. Lauantaina sitten koulua oiskin.. Toivottavasti viikonloppu sujuis hyvin! Mulla kyllä jää juominkihommat väliin, antibioottikuurin takia, mutta toisaalta se on vaan parempi:) Eli mun osalta taitaa olla tulossa aika rauhallinen viikonloppu.

-Sara

Enjoy your youth. You'll never be younger than you are at this very moment.

Every street in this city
Is the same to me
Everyone's got a place to be
But there's no room for me

Am I to blame when the guilt and the shame
Hang over me
Like a dark cloud that chases you down
In the pouring rain

It's so hard to find someone who
Cares about you
But it's easy enough to find someone who
Looks down on you

Why is it so hard to find someone
Who cares about you?
When it's easy enough to find someone
Who looks down on you

It's not what it seems when you're not on the scene
There's a chill in the air
But there's people like me that nobody sees
So nobody cares

I swear this time it won't turn out the same
'Cause now Ive got myself to blame
And you'll know when we end up on the streets
That it's easy enough to find someone
Who looks down on you

Mä en oikeestaan tiedä mitä mä tänne kirjottaisin,ei mulla oikeen oo fiilistä kirjottaakkaan tällä hetkellä.
Just nyt mulla pyörii päässä miljoona asiaa joiden takia mun on vaikee keskittyä tähän ja saada tää kuullostaa järkevältä sepitykseltä.

Noi biisin sanat mikkä tossa ylhäällä on näyttää varmaan sen et mikä fiilis tällä hetkellä on.

Kirjotan taas pian, toivottavasti enemmä.

-Honksu

Never be ashamed of what you feel. You have the right to feel any emotion that you want.

Mun oli nyt ihan pakko tulla kirjottaan tänne jotain jännää tai vähän vähemmän jänskää!
Ongelma on, etten oikein tiedä mitä kaikkee tänne voisin kirjotella. Asiaahan olis vaikka romaaniks asti, mutta se on sitten eri juttu, että tahdonko varmana kertoo tänne kaikkee mitä tällä hetkellä päässä pyörii.
Noh, oon tässä miettinyt, että millanen on mulle semmonen "unelmien jätkä." Ja ajattelin, että voisin tässä kertoo piirteitä sellasesta ihmisestä. En kuitenkaan oo itsekään täydellinen, niinkuin ei kukaan meistä, joten en mä liikoja ala unelmoimaan:D

Luonne on mulla jätkissä (kuten muissakin ihmisissä) se asia, millä ne ns. tuomitsen. Luonteen perusteella päätän oman mielipiteeni toisesta ihmisestä. Tietenkin, omassakin luonteessani on parantamisen varaa, mutta tällänen mä satun olemaan, harmi niille jotka ei mua tälläsenään hyväksy:)

Kuitenkin, "unelma jätkän" luonne olis tän tapainen:

- Rehellinen. Arvostan ihmisissä melkeimpä eniten rehellisyyttä. Sitä että pystyy myöntämään omat virheensä ja pyytämään anteeksi kun sitä tarkoittaa. Sekä myös sanoo asioita mitä tarkoittaa.
- Rento & huumorintajuinen. Mä en koskaan pystyis elään sellasen ihmisen kanssa, jolla ei olis huumorintajua tai joka ei osais rentoutua. Tottakai tietyissä tilanteissa on hyvä osata olla naama peruslukemilla.
- Rakastava. Rakastavalla tarkoitan sitä, että jätkä ei häpeilis esitellä mua tyttöystävänään muille esim. kavereilleen tai vanhemmilleen. (Tai muutenkin kehtais olla mun kanssani julkisilla paikoilla ilman, että häpeis jollain tavalla mua.) Sitä ei kiinnostais muiden mielipiteet "meistä" vaan se ois mun kanssani koska tahtoo olla.
- Ei vaadi mua muuttumaan vaan hyväksyy mut hyvine ja huonoine puolineni.
- Ei kokoajan läähättäis niskaan, vaan antais mulle joskus omaakin aikaa olla esim. tyttöporukalla tai yksinäni. Mä en todellakaan kestä ihmistä joka soittelee koko ajan mun perääni tai kyselee missä oon, kenen kanssa, miksi ja kuinka kauan jne. Onhan se hyvä jos välillä ilmoittaa kaipaavansa, mutta kunhan ei kokoaikaa.
- Saa mut kuriin. Oon aina ollut vähän sellanen, että mua ei helposti kuriin saa jos villiinnyn tai jos energiaa riittää. Ihminen joka sais mut pidettyä kurissa aina kun siihen tulis tarvis, olis upee. Sillä tiedän, että monilla saattaa keittää yli aina joskus kun mä riehaannun, varsinkin jos Nooran kanssa molemmat riehaannutaan ja aletaan sekoileen :D
- Luotettava. Ihminen jolle voisin kertoo kaiken ja tietäisin että se ei sanois kenellekään, vaikka en edes sanois etteikö saisi kertoa. Se ymmärtäisi itsekin jos kerron jotain ns. henkilökohtaista, että sen täytyy olla hiljaa niistä asioista.
- Tuki & turva. Ihminen johon voin turvautua vaikeina hetkinä ja joka tukee mua. Mulla on usein ongelmia, joskus vaan sen vuoksi että suurentelen asioita päässäni ja teen niistä liian monimutkaisia. Aina kun mulla on huono fiilis, kirjotan biisejä, kuuntelen musiikkia, kirjoitan mun omaan blogiini tai puhun mun luotettavimmille ystävilleni. Oon huomannut, että se kaikki helpottaa. Kun saa purkaa tunteita jollain muulla tavalla kuin huutamisella ja raivoomisella.


Muuta mä en "unelmien jätkältä" vaadikaan, tottakai sitä ulkonäköökin pitäs vähäsen olla.. En mä tahtois mitään Norsun vitulta näyttävää ihmistä. (Ei, en ole nähnyt koskaan norsun vittua, enkä haluakaan nähdä.) Enkä nyt väitä, että olisin itse niin hyvännäköinen tai muutenkin tollanen ihminen kun mitä selitin "unelmien jätkästä." En väitä että mun pitäis saada sellainen koska oon itse samanlainen.
Mussa on paljon virheitä, tiedän sen. En osaa aina olla luotettava ja ties mitä muita vikoja ainakin itse löydän itsestäni. Enkä oo missään vaiheessa väittänyt olevani jotenkin upee tai muutakaan. Mä oon mä, idiootti, sekopää ja ihminen jolla on paljon sanottavaa. Ihminen jolla on ulkonäköpaineita, jolla on ongelmia unohtaa eräs ihminen ja joka puhuu siitä ihmisestä melkeimpä kokoajan sekä ihminen joka välillä puhuu ennenkun ajattelee mitä suustaan päästää. Enkä mä tästä ajatellut muuttua:)
Eli joskus mietin, että ansaitsisinko mä edes tollasta ihmistä kun minkälainen "unelmien jätkä" ois. Empä kai, koska sinkkuna tässä ollaan :DDDD

"Vaikka olet sinkku, se ei tarkoita välttämättä sitä etteikö kukaan huolisi sinua.
Se voi tarkoittaa myös sitä, että olet itse liian vaativa etkä huoli niitä ketkä huolisivat sinut."

Se tunne kun yrittää unohtaa ihmisen, muttei voi. Eikä itseasiassa ole edes varma, että tahtooko unohtaa. Tietenkin, unohtaminen ois paljon parempi ja voimia säästävämpi vaihtoehto, mutta tässä sitä yhä roikutaan perässä kun mikäkin räsynukke:) Wihii! Mutta enempää en sitten kerrokaan.

Voisin kirjottaa tänne vielä vaikka ties mitä, mutta joskus on parempi vaan olla hiljaa:)
Huomenna tai no oikeestaan tänään, on viimeinkin ulos pääsy! (Selvennyksenä: Mulla on korvatulehdus ja sain maanantaina 3 päivää saikkua ja kaheksan päivän antibioottikuurin.)
On tässä kerenny tuleen jo ikävä kaikkia!
Ps. En ymmärrä miks Noora on lisännyt ton mun "laulan ja kuvittelen että harja on mikrofoni" -kuvan tonne blogin oikeelle puolelle aika alas :P Onneks se on noin pienenä tuolla!


-Sara

Disaster duo

Tässä nyt ajateltiin tehdä yhteinen postaus:)

Tiedättehän kun on niitä aakkospostauksia, että jokaisesta aakkosesta keksitään itseään kuvaava sana tai itselleen tärkeä asia mikä alkaa kyseisellä kirjaimella:)
Kaikkiin ei olla välttämättä vastattu, mutta mitä pienistä!

A > Noora: asking alexandria. rakastan kuunnella niiden kappaleita. yks lemppari bändeistä.
Sara: sama juttu kun Honksulla, mutta tohon voisin vielä lisätä itteäni kuvaavan sanan: agressiivinen, koska joskus oon semmonen.
B > Noora: blogger. siitä on jotenkin tullu osa jokapäivästä arkee.
Sara: yhdyn Nooraan, mutta pitää myös lisätä broken arrow (Sairaan hyvä biisi The Scriptiltä.)
C > Noora & Sara: Channing Tatum. törkeen hyvän näkönen ja yks lempinäyttelijöistä!
D > Sara: discot. mulla on paljon muistoja helan discoista kun olin ala-asteella:D +Danny the dog on loistava leffa!
E > Noora: Eminem : rakastan se lyriikoita ja muutenki loistava artisti.
Sara: energinen, semmonen mä oon useimmiten! Sekä tuo Eminem :3
F > Sara: freedom eli vapaus, mä vihaan sitä jos joku ihminen yrittää kahlita mut ns. pysyyn aloillaan. ei oikeen oo mun juttu yleensä.G >
H > Noora: huumorintajunen. mielestäni omistan loistavan huumorintajun, en yleensä ota läppiä/vitsejä liian tosissani.
Sara: huumorintajuinen sekä hidas. hidas, koska lagitan aika useesti:D
I > Noora: ilonen. oon ilonen ihminen, mitä muuta siihen voi sanoo.
Sara: isä, jonka menetin päälle neljä vuotta sitten. sekä itsenäisyys. tahdon jo muuttaa omaan asuntoon ja itsenäistyä enempi.
J > Noora: jano. mulla on jano tällähetkellä XD
Sara: joustava. pyrin useimmiten joustaan erilaisissa tilanteissa ja asioissa.
K > Noora: kukat. rakastan kukkia, varsinki ruusuja. KALJA!
Sara: karjala! kirjoittaminen, rakastan kirjoittaa omia biisejä. purkaa tunteet paperille:)
L > Noora & Sara: lämpö. kaikkihan ny lämmöstä pitää, vai?
M > Noora: mahtava. oonhan mää nyt ihan vitun mahtava tyyppi. XD
Sara: monimutkainen. oon sellainen joskus ja teen asioista tahtomattanikin monimutkaisia. ja muistot, muistot on mulle yksii rakkaimpii asioita.
N >  Noora: nauru. omistan ihan hirveen mut samalla myös tosi huvittavan naurun.
Sara: Nickelback, ihminen jolla on aivan ihania biisejä! sekä mun kamalista kamalin nauru, joka on osa joka päivästä elämääni:D
O > Noora: omalaatunen. oon omanlaine en mee muitten perässä.
Sara: onni. onni on suhteellista. mulle tärkeää.
P > Noora: pinkki. ehkä ihanin väri ikinä!
Sara: perhe. mulle se on aika jännä käsite. perfektionisti, joissain tietyissä asioissa satun oleen sellanen. + pyhimys, mahtavia biisejä.
Q >
R > Noora & Sara: rakkaus.
S > Noora: sänky. rakastan nukkumista!
Sara: soutaminen on jees, ja simpsonit.
T >  Noora: toiminta. vihaan istuu paikoillani tekemättä mitään. tahdonvoima myös.
Sara: toimintaleffat on ihan parhaita! +The Script -bändi.
U > Noora: uni. musta on niin kiva nähä unia vaikka ne onki välillä ihan sairaita.
Sara: unohtaminen. joskus toivoo, että vois vaan unohtaa jotkut asiat ja toivoo muistavansa jotkut tietyt asiat jotka on unohtanut.
V > Noora: vampyyrin päiväkirja. paras tv-sarja ikinä. hyvä myös kirjoina. Vilttiketju on paras!
Sara: vilttiketju!
W > Noora & Sara: (the) walking dead! täydellistä. paras sarja ikinä.
X >
Y >Noora: ystävät. ilman niitä en olis mitään.
 Sara: ystävät. ilman mun ystäviä (jotka muuten on ihanimpia ihmisiä koko maailmassa) en välttämättä olis enää tässä, en ois jaksanut näinkään pitkälle.
Z > Noora: "miks mulla tuli zombi mielee. haha." Sara: Mä näytän aamusin aika zombilta :P
Å >
Ä > Noora: äö on liian iso sulle (:
Sara: äite. ärsyttävä, mutta kuitenkin mun äiti. sekä äkkipikaisuus.
Ö > Sara: ötökät. en mä niitä vihaa, mutten erikoisemmin niistä pidäkkään.

you see, I love you and I don't want to lose you because my life has been better since the day I found you

Noniin, mun täytyis nyt siis esitellä toi yks apina.
Se on vähän vaikeeta, koska kun luin ton sen esittelypostauksen musta, mua alko oikeen itkettään :o

Noora (Honksu mulle) on mua kuukauden nuorempi. (Ja sen huomaa:D) Ei vais, Noora on meistä kahdesta se ehkä ihan vähän fiksumpi. Se tietää asioista enempi ja silloin kun se selittää mulle jotain, ainoo asia mitä sanon on "hääääää?" Eli kyllä, Noora osaa joskus olla viisas tai ainakin esittää sellaista:)

Noora on jo vähän selittänytkin kaikenlaista, joten tulee oleen vaikeeta tehdä sama perässä, ilman että toistaisin asioita. Kuitenkin, Noora oli mun kanssani samassa koulussa ylä-asteella, sieltä siirryttiin Hervannan amikseen. Ei koskaan olla oltu samalla luokalla, vaikka sitä toivottu ollaankin. Noora lopetti amiksen kesken ja oon katkera, en siitä että se ei opiskele enää vaan siitä että se saa nukkua aina pitkään kun mä joudun käveleen toiselle puolelle Hervantaa aamusin.
Anyway, Noora kuuntelee kaikenlaista musiikkia, enimmikseen asking aleksandriaa ja vilttiketjua. Meillä on aika samanlainen musiikkimaku, eli ei tuu ongelmia biisien valinnoissa.
Nooralla on kaks veljee, yks pikkuveli ja yks isoveli. (Sekä kaks kissaa Paukku ja Remu:))
Nooran isoveli on ihan sairaan mukava ja liikkuu myös samassa porukassa kun missä me liikutaan Nooran kanssa. Noora on välillä vähän jääräpää. (Honksu älä tapa mua:)) Oon mäkin joskus tottakai, mutta Noora on enempi. Se on toisaalta joskus hyväkin asia. Noora taistelee asioiden eteen mitä oikeasti haluaa ja se on ihailtavaa.
Nooralla ja mulla on molemmilla huonot päivämme, mutta selvitään toistemme (Sekä muiden ystäviemme) ansiosta! Rakastan sitä piirrettä Noorassa, että se oikeesti puolustaa ystäviään henkeen ja vereen.
Kun Noora ihastuu, se ihastuu ihmisen sisimpään. Ei ulkonäköön. Tottakai Nooralle, kuten kaikille, se ulkonäkö merkitsee edes jotakin, mutta eniten Noora (Ja minä) arvostaa jätkässä sitä millanen ihminen se on luonteeltaan. Okei monethan niin tekee kai, mutta kuitenkin.

Vaikka meillä on omat erimielisyytemme eikä tykätä aina ihan samoista asioista, me ollaan silti parhaita ystäviä. Ei parhaiden ystävien kuulu olla aina samaa mieltä tai samanlaisia. Meissä on yhtäläisyyksiä, mutta myös jonkun verran erojakin.
Noora on mun parasystäväni, koska se hyväksyy mut tälläsenä kun oon. Jos mulla on paska olo ja jauhan kaikkee, asioita mitkä Noora on kuullut jo tuhat kertaa aiemmin, silti se kuuntelee mua ja tukee, aina! Joskus, okei melkeimpä aina, nauretaan kaikelle ihan turhalle. Räkätetään ties kuinka kauan ja sen jälkeen mietitään että mille edes naurettiin. Meillä on ehkä tyhmimmät jutut koskaan, mutta rakastan niitä juttuja ja tota muijaa.
Ollaan koettu Nooran kanssa kaikkee ihan hullua ja pimeetä, mutta me ollaan yhä tässä ja useimmat huonotkin kokemukset on vahvistanu meitä!
Ps. Kuten Noora jo sano ei olla nähty perjantain jälkeen :( Kiitos mun korvatulehduksen ja sairasloman<3

Jotkut tapaa sanoa, että ensimmäinen postaus on aina vaikein.
Vaikka tää onkin ensimmäinen mun kirjoittama postaus, tässä blogissa siis.
Niin tää on oikeesti aika vaikeeta :o (Kiitos kuvien jotka ei suostu lisäytyyn tänne... murr.)



Meillä molemmilla on myös omatkin blogit joihin linkit tulee tässä:
Nooran blogi > http://thisismeandmylifeblog.blogspot.fi/
Meitsin (Saran) blogi > http://katariina-wwwrollercoastercom.blogspot.fi/


Nyt on mun aikani mennä muokkaileen ulkoasua & käydä tupakkitauolla ennenkun mulla räjähtää pää tän koneen kanssa:)  Toivottavasti mahdollisimman moni tykkää meidän yhteisestä blogista ja liittyy lukijaks! Sama pätee tottakai noihin meidän omiinkin blogeihin, joissa on vähän enemmän henkilökohtaisempia asioita kuin mitä täältä löytyy.

-Sara

no one will never understand how important this girl is to me!

Moipsis

Tehtiin parhaankaverin kanssa yhteinen blogi ja sovittiin että tehdään silleen että minä esittelen saran ja sara esittelee mut.
En tiedä mitä tästä tulee mutta toivottavasti hyvä ja että mahdollisimman moni kiinnostuu tästä Disaster duon blogista.


Eli siis.
Mun paraskaveri Sara on kaikin puolin mahtava ihminen hyvillä ja huonoilla puolillaan. Täydellinen mulle juuri tuollaisenaan.
Voisin oikeesti kirjottaa vaikka novellin Sarasta mutta mun pää tottakai lyö ihan tyhjää kun mun pitäs siitä kirjottaa. haha.
Sara on jossain määrin samanlainen ko mie, ollaan molemmat punapäitä ja kova äänisiä, voitte siis vaan kuvitella minkälaine meteli me saadaan kaksisteen aikaan. Mutta se osaa kuunnella jos sille avautuu ja se osaa antaa tosi hyviä neuvoja ongelmiin.
Luotettava henkilö, kerron sille kaiken musta ja mun ongelmista. Se osaa nauraa mokilleen mikä on ihana piirre sinänsä, vaikka sillä on joka päivä jokin huonosti, ei siis silleen huonosti se vaan kato aina teloo itteensä niin sillä on vähän väliä joku paikka kipeenä mistä se valittaa mutta musta se on aina niin kiva kuunella sen sohlailuista, joskus oon ite osa syyllinen siihen et miks sitä sattuu. Hupsista (:
Vietän Saran kanssa suurimman osan sen vapaa-ajasta.
Meidän juttuja ei juurikaa kukaan tajua, meillä kun noita inside juttuja löytyy ehkä vähän liikaakin.
Tällä hetkellä mulla on hirvee ikävä sitä koska en oo nähny Saraa ko viimeks perjantaina :c
Sara käy koulua Hervannan ammattikoulussa ja on kone ja metalli alalla, välillä se tuntuu viihtyvän sielä hyvin mut välillä se ei sit tunnu ollenkaa nappaavan.
Se tykkää autoista, mopoista sikspä senkaa on aina kiva liikkua kaikkialla ja kyyläillä kaikkia autoja kuola vana valuen suusta (ei nyt kirjaimellisesti.)

Joudutaan aina välillä mitä oudoimpii juttuihi mukaa mutta eipä siitä mitään haittaakaan ole ollu, yleensä se on aina sara jota pyydän joka paikkaan ja jonka kanssa meen joka paikkaan.
Joko se tutustuttaa mut joihinki sekopäihi tai sitten toistepäi, mutta näiden asioiden takia meillä on aivan mahtavia muistoja yhessä. Joskus meijän reissut ei kuitenkaan suju niinku suunniteltii joskus ne sujuu paremmin ku ajateltii, mut eipä se meijän menoo oo vieläkään hidastanu.
Saralla on 3 ihanaa kissaa Vili, Väino ja Viiru. Onhan se sara jo itessäänki aika kissa ;)
Sara on mun juoppo kaveri, se rakastaa kaljaa sikspä siihe ja tupakkaan sillä varmaan kuluukin eniten rahaa niin joo ja muhun kans.

Entiiä yhtään mitä kirjottaisin sarasta, tai tiedän mut en saa niitä sanoiks mun päässä.


Mutta kaikkein tärkein asia on että mä rakastan tätä muijaa enemmän ko mitään <3

Niin joo tämä ihana ystäväni kirjottaa blogia ihan yksikseenkin
http://katariina-wwwrollercoastercom.blogspot.fi/



-Honksu
XO